RECYCLING TIPS

Tarkista muovipakkauksen merkinnät. Jos siitä löytyy jokin ylläolevista merkinnöistä, pakkauksesi kelpaa kierrätettäväksi ROMUkopan kautta.

luvut ja lähteet

Mistä ROMUkopan näytöllä näkyvät vertailuluvut ovat peräisin?

On tärkeää huomioida, että luvut joita käytämme näytön palautteessa ovat peräisin kattavasta alan kirjallisuudesta tehdystä tutkimuksesta. Pyrimme varmistamaan laskelmamme useasta er lähteestä lukujen luotettavuuden takaamiseksi. Seuraavassa osiossa esittelemme kaikki käytetyt luvut ja niiden lähteet.

Hiilidioksidilaskelmat

Hiilidioksidilaskelmat voivat vaihdella paljon riippuen siitä, mitkä muovin elinkaaren vaiheet niissä otetaan huomioon. Material Economicsin raportin mukaan ilmakehään vapautuva hiilidioksidimäärä on 2,3 kg, kun tuotetaan 1 kg neitsytmuovia raakaöljystä. Jos muovia ei kierrätetä vaan se päätyy sen sijaan sekajätteen mukana polttoon, vapautuu 2,7 kg hiilidioksidia ilmakehään. Yhteensä koko elinkaaren loppuvaiheen aikana vapautuva hiilidioksidi on siis 5 kg yhtä muovikiloa kohti. Kun muovi kierrätetään, vapautuvan hiilidioksidin määrä on vain 0,5 kg. Toisin sanoen, voit säästää 2,2 kg hiilidioksidia kierrättämällä 1 kg muovia.

Lähde: Material Economics (2019). Industrial Transformation 2050 - Pathways to Net-Zero Emissions from EU Heavy Industry. https://materialeconomics.com/latest-updates/industrial-transformation-2050.

Kahvikupillisen vertaus

Yhden kahvikupillisen tuottaminen aiheuttaa 60 g hiilidioksidia. Nämä päästöt syntyvät raaka-aineiden kasvatuksessa, tuotannossa, kuljetuksessa, ostosmatkoista, kahvin valmistuksesta ja roskien hävittämisessä.

Lähde: Tchibo Privat Kaffee Rarität Machare (2009). Product Carbon Footprint pilottiprojekti. https://www.pcf-projekt.de/files/1233585462/poster_tchibo_kaffee.pdf.

Automatkan vertaus

Bensiinikäyttöinen henkilöauto aiheuttaa 140 g hiilidioksidia ajettua kilometriä kohden. Hiilidioksidilaskenta perustuu standardiin SFS-EN 16258: 2012.

Lähde: Lipasto (2017). Road transport: passengers. Read 20.12.2020 https://lipasto.vtt.fi/yksikkopaastot/henkiloliikennee/tieliikennee/henkilo_tiee.htm.

Netflix-jakson vertaus

20 minuutin pituisen Netflix-jakson katsominen aiheuttaa noin 1066 g hiilidioksidia. Tämä määrä on laskettu keskivertona video-on-demand palveluille.

Lähde: The Shift Project (2018). Climate Crisis: The Unsustainable Use Of Online Video. The practical case study of online video. https://theshiftproject.org/wp-content/uploads/2019/07/Excutive-Summary_EN_The-unsustainable-use-of-online-video.pdf.

Kuusipuun vertaus

Yksi kuusi sitoo päivittäin 3288 g hiilidioksidia. Kuusen oletetaan olevan 50 vuotta vanha.

Lähde: Kalevi Rantanen, Helsingin Sanomat, 07.11.2019: https://www.hs.fi/tiede/art-2000006298624.html; puiden hiilensidonta: LWF 2011, https://www.lwf.bayern.de/mam/cms04/service/dateien/mb-27-kohlenstoffspeicherung-2.pdf.                                                      


Mistä näytön tiedot ovat peräisin? 

Where do the numbers on the screen come from?

Important to note is that the numbers used in the feedback on the screen come from our literature research. We have tried to find multiple sources for several of our calculations to make sure the reliability of the numbers. The following text will go through each of the numbers used on the screen with their references.

Carbon dioxide calculation

This calculation can vary a lot depending on which parts of the plastic life cycle are considered when assessing the carbon footprint. According to the report made by Material Economics the amount of carbon dioxide released in the atmosphere is 2.3 kg when producing 1 kg of plastic from crude oil. If the plastic is not recycled and thrown in the mixed waste instead, the burning of this waste will result in 2.7 kg of carbon dioxide released. The total carbon dioxide released over the whole end of life cycle is therefore 5 kg for 1 kg of plastic. If the plastic is recycled the carbon dioxide released into the atmosphere is 0.5 kg. In other words, you can save 2.2 kg carbon dioxide of the plastic lifecycle if you recycle 1 kg plastic.

Reference: Material Economics (2019). Industrial Transformation 2050 - Pathways to Net-Zero Emissions from EU Heavy Industry. https://materialeconomics.com/latest-updates/industrial-transformation-2050.

Coffee cup comparison

One cup of coffee produced will result in 60g carbon dioxide in the atmosphere. This carbon dioxide emission comes from the raw material extraction, production, distribution, shopping trip, usage and disposal.

Reference: Tchibo Privat Kaffee Rarität Machare (2009). Product Carbon Footprint Pilotprojekt. https://www.pcf-projekt.de/files/1233585462/poster_tchibo_kaffee.pdf.

Car journey comparison

A gasoline passenger car will release 140 g of carbon dioxide into the atmosphere per kilometre driven. The carbon dioxide calculation is based on the standard SFS-EN 16258:2012.

Reference: Lipasto (2017). Road transport: passengers. Read 20.12.2020 https://lipasto.vtt.fi/yksikkopaastot/henkiloliikennee/tieliikennee/henkilo_tiee.htm.

Netflix episode comparison

A 20-minute-long episode on Netflix generates around 1066 g of carbon dioxide. This is calculated as a basis for video online streaming on demand.

Reference: The Shift Project (2018). Climate Crisis: The Unsustainable Use Of Online Video. The practical case study of online video. https://theshiftproject.org/wp-content/uploads/2019/07/Excutive-Summary_EN_The-unsustainable-use-of-online-video.pdf.

Spruce comparison

One spruce will tie up to 3288 g carbon dioxide every day. The spruce is assumed to be 50 years old.

Reference: Kalevi Rantanen, Helsingin Sanomat, 07.11.2019: https://www.hs.fi/tiede/art-2000006298624.html; puiden hiilensidonta: LWF 2011, https://www.lwf.bayern.de/mam/cms04/service/dateien/mb-27-kohlenstoffspeicherung-2.pdf.


Where do the statements on the screen come from?

Tiesitkö, että suomessa kierrätetään vain 33 % yhdyskuntajätteestä?

Lähde: Tilastokeskus. (2018). Vuoden 2018 jätekertymä palasi vuoden 2016 tasolle - materiaalina hyödynnettävän jätteen osuus kasvoi hieman. luettu 30.11.2020 https://www.stat.fi/til/jate/2018/jate_2018_2020-06-17_tie_001_fi.html.

Kuva: Pexels, Magda Ehlers

Did you know that in Finland only 33 % of the municipal waste is recycled?

Reference: Tilastokeskus. (2018). Vuoden 2018 jätekertymä palasi vuoden 2016 tasolle - materiaalina hyödynnettävän jätteen osuus kasvoi hieman. Read 30.11.2020 https://www.stat.fi/til/jate/2018/jate_2018_2020-06-17_tie_001_fi.html.

Photo by Magda Ehlers from Pexels

Tiestitkö, että 93 % suomenlahden mikromuovista on pyykinpesussa irtovia tekokuituja?

Lähde: Beer, S., Garm, A., Huwer, B., Dierking, J., & Nielsen, T. G. (2018). No increase in marine microplastic concentration over the last three decades - A case study from the Baltic Sea. Science of the Total Environment, 621, 1272-1279.

Kuva: Pexels, Karolina Ostrzolek.

Did you know that 93 % of the microplastic in the Gulf of Finland is from synthetic fibres from the washing machine?

Reference: Beer, S., Garm, A., Huwer, B., Dierking, J., & Nielsen, T. G. (2018). No increase in marine microplastic concentration over the last three decades - A case study from the Baltic Sea. Science of the Total Environment, 621, 1272-1279.

Photo by Karolina Ostrzolek from Pexels.

Tiestikö, että muovinpullolla kestää 450 vuotta hajota mikromuoviksi merivedessä?

Lähde: WWF. (2020). Merten muoviroska. Luettu 20.12.2020 https://wwf.fi/uhat/merten-muoviroska/.

Kuva: Pexels, Mali Maeder.

Did you know, that a plastic bottle takes 450 years to degrade to microplastic in the ocean?

Reference: WWF. (2020). Merten muoviroska. Read 20.12.2020 https://wwf.fi/uhat/merten-muoviroska/.

Photo by Mali Maeder from Pexels.

Tiestikö, että tupakantumppi on Itämeren rantojen yleisin roska?

Lähde: WWF. (2020). Merten muoviroska. Luettu 20.12.2020 https://wwf.fi/uhat/merten-muoviroska/.

Kuva: Pexels, Public Domain Pictures.

Did you know that cigarette stump is the most common waste on the beaches of the Baltic Sea?

Reference: WWF. (2020). Merten muoviroska. Luettu 20.12.2020 https://wwf.fi/uhat/merten-muoviroska/.

Photo by Public Domain Pictures from Pexels.

Tiesitkö, että suurin yksittäinen mikromuovin lähde on ajossa kuluvat atonrenkaat?

Lähteet: Heli Saavalainen. (2020). Tieliikenne on suurin mikromuovin lähde Suomen merialueilla: autonrenkaiden kulumisesta syntyy jopa 10 000 tonnia päästöjä vuodessa. Luettu 20.12.2020 https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006452719.html.

Fraunhofer Umsicht. (2018). Kunstoffe in der Umwelt: Mikro und Makroplastik. (Muovit ympäristössä: mikro- ja makromuovi). https://www.umsicht.fraunhofer.de/content/dam/umsicht/de/dokumente/publikationen/2018/kunststoffe-id-umwelt-konsortialstudie-mikroplastik.pdf.

Kuva: Pexels, Pixabay.

Did you know that the biggest microplastic source is from car wheels that wear out while driving?

References: Heli Saavalainen. (2020). Tieliikenne on suurin mikromuovin lähde Suomen merialueilla: autonrenkaiden kulumisesta syntyy jopa 10 000 tonnia päästöjä vuodessa. Read 20.12.2020 https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006452719.html.

Fraunhofer Umsicht. (2018). Kunstoffe in der Umwelt: Mikro und Makroplastik. https://www.umsicht.fraunhofer.de/content/dam/umsicht/de/dokumente/publikationen/2018/kunststoffe-id-umwelt-konsortialstudie-mikroplastik.pdf.

Photo by Pixabay from Pexels.

Tiesitkö, että joka viidennen Itämeren kalan elimistöstä löytyy mikromuovia?

Lähde: Beer, S., Garm, A., Huwer, B., Dierking, J., & Nielsen, T. G. (2018). No increase in marine microplastic concentration over the last three decades - A case study from the Baltic Sea. Science of the Total Environment, 621, 1272-1279.

Kuva: Varpu Savolainen.

Did you know that every fifth fish in the Baltic sea has microplastic in their organs?

Reference: Beer, S., Garm, A., Huwer, B., Dierking, J., & Nielsen, T. G. (2018). No increase in marine microplastic concentration over the last three decades - A case study from the Baltic Sea. Science of the Total Environment, 621, 1272-1279.

Photo by Varpu Savolainen.

Miksi mikromuovi on ongelma? Kaloihin kertynyt muovi päätyy lopulta meidänkin lautasillemme.

Lähde: YLE (2020): Varpu Kiviranta, Mikromuoveja on vesistöissä kaikkialla Suomessa, https://yle.fi/uutiset/3-11505025.

Kuva: Pexels, Sebastian Coman Photography

Why is microplastic a problem? It will accumulate in the fish and eventually end up on our plate.

Reference: YLE (2020): Varpu Kiviranta, Mikromuoveja on vesistöissä kaikkialla Suomessa, https://yle.fi/uutiset/3-11505025.

Photo by Sebastian Coman Photography from Pexels

Biomuovi - ekoteko? Biohajoava muovi ei aina ole valmistettu uusiutuvista raaka-aineista. Biomuovi ei siis välttämättä ole ympäristöystävällisempi valinta.

Lähteet: Helanto, K., Matikainen, L., Talja, R., & Rojas, O. J. (2019). Bio-based Polymers for Sustainable Packaging and Biobarriers: A Critical Review. BioResources 14(2), 4902-4951.

Muovipoli Oy & Muoviteollisuus ry. (2020) Biomuoviopas. Luettu 19.12.2020 https://www.muovipoli.fi/wp-content/uploads/2020/11/Biomuoviopas.pdf.

Kuva: Pexels, La Miko.

Bioplastic - environmental act? Biodegradable plastic isn't always produced from renewable raw material, so bioplastic isn't always the more environmentally friendly choice.

References: Helanto, K., Matikainen, L., Talja, R., & Rojas, O. J. (2019). Bio-based Polymers for Sustainable Packaging and Biobarriers: A Critical Review. BioResources 14(2), 4902-4951. 

Muovipoli Oy & Muoviteollisuus ry. (2020) Biomuoviopas. Luettu 19.12.2020 https://www.muovipoli.fi/wp-content/uploads/2020/11/Biomuoviopas.pdf. 

Photo by La Miko from Pexels.

Biomuovi - ekoteko? Kaikki biopohjainen muovi ei ole biohajoavaa. Biomuovia ei siis kannata huoletta jättää luontoon tai heittää biojätteisiin

Lähteet: Helanto, K., Matikainen, L., Talja, R., & Rojas, O. J. (2019). Bio-based Polymers for Sustainable Packaging and Biobarriers: A Critical Review. BioResources 14(2), 4902-4951.

Muovipoli Oy & Muoviteollisuus ry. (2020) Biomuoviopas. Luettu 19.12.2020 https://www.muovipoli.fi/wp-content/uploads/2020/11/Biomuoviopas.pdf.  

Kuva: Varpu Savolainen.

Bioplastic - environmental act? All bioplastic isn't biodegradable. Therefore, it isn't wise to throw bioplastic in nature or in biowaste

References: Helanto, K., Matikainen, L., Talja, R., & Rojas, O. J. (2019). Bio-based Polymers for Sustainable Packaging and Biobarriers: A Critical Review. BioResources 14(2), 4902-4951.

Muovipoli Oy & Muoviteollisuus ry. (2020) Biomuoviopas. Read 19.12.2020 https://www.muovipoli.fi/wp-content/uploads/2020/11/Biomuoviopas.pdf. 

Photo by Varpu Savolainen.

Tiesitkö, että suomalainen tuottaa vuodessa keskimäärin noin 135 kg pakkausjätettä?

Lähde: Eurostat. (2018). Municipal waste by waste management operations. Read 20.12.2020 https://ec.europa.eu/eurostat/databrowser/view/env_wasmun/default/table?lang=en.

Kuva: Pexels, Magda Ehlers.

Did you know that Finns produce around 135 kg yearly of package waste per capita?

Reference: Eurostat (2018). Municipal waste by waste management operations. Read 20.12.2020 https://ec.europa.eu/eurostat/databrowser/view/env_wasmun/default/table?lang=en.

Photo by Magda Ehlers from Pexels.